lauantai 1. huhtikuuta 2017

Asiakkaan kokemuksia Jyväskylän sotepalveluista

Asiakkaan kokemuksia Jyväskylän sotepalveluista


Jossain on vikaa, kun asiakkaana tuntuu, että asiakas on unohdettu sotepalveluissa. Ketä varten näitä palveluita tuotetaan? Asiakkaallehan ne pitäisi olla. Jo vuosia sitten kyseenalaistin asiakkaan huomioimisen palveluissa, ollaan menty vain byrokratia edellä.
Kokemuksia:
  1. Joitakin vuosia sitten läheiseni halusi poistattaa nopeasti kasvaneen luomensa. TK nauroi ja sanoi ettei tälläisiä kosmeettisia tarvitse kovin nopeasti tehdä, katsotaan syksyllä uudelleen. Elettiin kevättä. Henkilö oli tästä kuitenkin huolissaan ja otti lainaa päästäkseen yksityiselle. Luomi poistettiin. Melanooma. Lisäseikkaus välittömästi. Onneksi oltiin ajoissa ja mentiin heti poistattamaan. Lääkärin mukaan syksyllä olisi ollut jo liian myöhäistä.
  1. Käyn itse yksityislääkärillä, joka on erikoistunut sisäilmasairauksiin ja astman hoitoon. Sain lähetteen sydänfilmiin, verikokeisiin ja röntgeniin. Koska asioin muutenkin Palokan TK:ssa menin labraan. Mutta koska lähete tuli yksityiseltä, minua ei tahdottu palvella, vaikka kerroin että voin itse maksaa. On kuulemma niin vaikeaa ottaa maksua… Sain verikokeet hoidettua, mutta EKG:ta ei. Sitä ei kuulemma vaan voi tehdä TK:ssa, vaikka maksaisinkin sen itse. On etsittävä yksityinen tuottaja. Järkyttävää?! Väsyneenä ja sairaana joudut taistelemaan oudosta asiasta, halusit vain hoitoa.
Miksi minua ”rangaistaan” siiitä että olen mennyt yksityiselle hoidattamaan itseäni välillä. Miksi se poistaa minulta oikeuden käydä julkisella puolella välillä? Veroina maksan julkisen puolen hoidosta joka tapauksessa. Miksi minulta nyt on evätty osittain näiden käyttö?
  1. Läheiseni sai keuhkokuumeen ja hänet määrättiin Palokan vuodeosastolle. Sisäilmaongelmien vuoksi ei henkilö voinut siellä olla yhtä yötä pidempään ja pyysimme päästä kotiin käydäksemme 8 tunnin välein suonensisäisellä. Nikottelun jälkeen se järjestyi, mutta kovin sairaalle henkilölle tämä oli kuitenkin aika rankkaa touhua. Allekirjoittaneen somepäivityksen jälkeen yksityinen kotisairaanhoito soitti ja ehdotti, että he voisivat tulla kotiin suorittamaan suonensisäiset. Soittelurumban jälkeen lopullinen päätös vastaavalta lääkäriltä: Ei ole mahdollista siirtää yksityisen hoidettavaksi?! Vaikka olisimme itse maksaneet nämä!
Lopulta kaupungin kotisairaanhoito alkoi hoitaa kotihoitoa. Tämä olikin todella hyvä apu, kiitos kotisairaanhoitokokeilulle ja henkilökunnalle. Arvelen, että kotisairaanhoito on sitä paitsi edullisempaa kuin osastolla oleminen. Myös potilaalle mukavampaa ja rennompaa olla tutussa ympäristössä, paranee varmasti nopeammin.
Mutta erityisen suuresti ihmettelen, että miten tämä valinnanvapaus toimii – no, sitähän ei vielä ole, mutta miten tästä on saatu tehtyä tällainen vastakkainasettelu? Miksei yksityinen ja julkinen voi toimia yhdessä?
Asiakkaana todella odotan, että valinnanvapaus tulee oikeasti mahdolliseksi. Asiakkaan etu on aina ykkönen – niin pienissä yrityksissä on totuttu ajattelemaan. Asiakkaan edun eteen on tehtävä kaikki työ, poistettava esteitä, poistettava holhousta, poistettava byrokratiaa. Ei tekeviä käsiä, ei pois asiakkaalta.

Sanna Jylänki, Jyväskylä
Kuntavaaliehdokas (Kok.)

maanantai 20. maaliskuuta 2017

Kaikille toimiva kotikaupunki


Kaikille toimiva kotikaupunki

(Julkaistu KSML mielipidepalstalla 20.3.2017)

Meillä kaikilla on ikään tai sosiaaliseen asemaan katsomatta oikeus turvalliseen ja toimivaan asuinympäristöön. Itse rakennusalan yrittäjänä ja alan koulutuksen omaavana näen valtavan potentiaalin kehittää Jyväskylää ja sen toimintaa oman alani näkökulmasta.

Kaupungin maankäyttöpolitiikan avulla voimme määritellä minkälaisia, minkäkokoisia, minkä näköisiä ja jopa minkälaisella asukasrakenteella olevia asuinalueita haluamme muodostaa eri puolelle kaupunkia. Kaavoittamalla asuinalueita vastaamaan tulevaisuuden tarpeita turvaamme palveluiden riittävyyden tai vastaavasti säilyvyyden eri alueilla. Otetaan huomioon ikääntyvä väestö, heidän tulevaisuuden asuntotarve, ja pyritään pitämään ikärakenne alueilla mahdollisimman tasaisena. Huomioidaan lapsiperheet, jotka tarvitsevat kouluja ja päiväkoteja.

Entä sitten Jyväskylän keskusta? Keskustan vetovoima asuinalueena on säilynyt ja etenkin sijoittajien suosiossa ovat keskustan pienet asunnot. Eikö keskustassa voisi hyödyntää jo olemassa olevia kiinteistöjä, joiden käyttö esim. toimistoina tai vastaavina on lakannut ja nyt ovat tyhjillään, ja mietitään kuka niiden ylläpitokustannuksista vastaa. Tarkastetaan alueen vanhat kaavat ja mietitään uusiksi voisiko rakennusten käyttötarkoitusta muuttaa asunnoiksi vastaamaan nykyhetken ja tulevaisuuden asuntotarvetta? Samalla saisimme eheytettyä keskusta-alueen rakennusten ilmettä kunnostamalla vanhoja arvokiinteistöjä ja antamalla niille uuden elämän mahdollisesti uusien jyväskyläläisten kotina. Joidenkin rakennusten yhteyteen saisi varmasti myös uusia toimitiloja pienelle yritystoiminnan harjoittamiselle.

Kaupungin kaavoituksella on siis suuri merkitys koko Jyväskylän toiminnalle, missä asutaan ja miten, missä työskennellään ja missä vietetään eläkepäiviä ja minkälaisessa ympäristössä. Näihin asioihin on nyt mahdollisuus vaikuttaa antamalla äänesi kuntavaaleissa!

Reetta Nummelin

Rakennusalan Yrittäjä Kuntavaaliehdokas Jyväskylä (kokoomus) 

sunnuntai 19. maaliskuuta 2017

Ikäihmisten lääkitys laitettava kuntoon

(Kirjoitus on julkaistu Keskisuomalaisessa 18.3.2017)

Iäkkäiden lääkitysongelmat ovat hyvin yleisiä. Vuosien mittaan käyttöön jää lääkkeitä, joita ei välttämättä enää tarvitsisi. Lääkehaittoja saatetaan hoitaa uudella lääkkeellä.
Ratkaisu tähän ei kuitenkaan ole se, että lääkkeitä jätettäisiin ottamatta ominpäin. Lääkityslistoista kotona asuvilla vain n. 15% pitää paikkaansa. Sairauksia pitää kuitenkin hoitaa ja lääkäri–potilas-suhde on tärkeä.
Vain puolet pitkäaikaislääkityistä käyttää lääkkeitään ohjeen mukaan. Joskus syy voi olla taloudellinenkin.
Lääkehoidon kokonaisuuden tulisi olla sellainen, että siihen voi hyvillä mielin sitoutua. Turvallinen, tehokas, tarkoituksenmukainen ja taloudellinen.
Iän myötä ihmisen elimistö muuttuu. Rasvapitoisuus nousee ja elimistö kuivuu. Munuaisten toiminta heikkenee niin, että 80-vuotiaalla on keskimäärin puolet munuaistoiminnasta jäljellä.
Nämä asiat vaikuttavat lääkkeiden annossuosituksiin ja joidenkin lääkkeiden soveltuvuuteen iäkkäille.
Lääkehaitat ja hoitoon sitoutumattomuus aiheuttavat turhia terveydenhuollon menoja toistuvina päivystyskäynteinä, sairaalajaksoina ja kaatumisina. Ne lisäävät kotihoidon käyntien tarvetta.
Myös lääkkeiden ottoaikojen optimointi auttaa hoitajien aamuruuhkien tasaamiseen. Kotona asumisen tukemisessa tasapainoinen ja tarkoituksenmukainen lääkitys on oleellinen asia. 
Iäkkäille monilääkityille pitäisi STM:n suosituksen mukaan tehdä vuosittain lääkehoidon kokonaisarviointi. Nykyinen tapa kuitata asia yhden ammattiryhmän lääkityslistan tarkistuksella ei täytä tätä.
Hallitusohjelmaankin on kirjattu, että lääkehoidon kokonaisarviointeja tuetaan. STM:llä on menossa myös rationaalisen lääkehoidon toimeenpano-ohjelma.
Fimealla on hyvät määritelmät moniammatillisen lääkehoidon järkeistämisen malleista ja tasoista. Niitä on tutkittu 600 kotihoidon asiakkaalla ILMA-tutkimuksessa, joka on toteutettu Itä-Savon Sairaanhoitopiirissä, Lahden kaupungissa, Forssan hyvinvointikuntayhtymässä, Juvan kunnassa ja Selänteen peruspalvelukuntayhtymässä.
Kokemukset ovat olleet niin hyviä, että malli on jäämässä käyttöön tutkimuspaikkakunnilla. Käytäntö on olemassa jo monella muullakin paikkakunnalla ympäri Suomea.
Lääkehoidon kokonaisarviointiin osallistuvat yhteistyössä lääkäri, sairaanhoitaja ja farmasisti. Vastuut ammattiryhmillä säilyvät, mutta tietoa hoidettavasta ja osaamista pystytään yhdistämään.
Lääkitysongelmien väheneminen vähentää turhaa työtä lääkäreiltä ja hoitajilta. Iäkkäitä hoidetaan kokonaisvaltaisesti heitä kuullen ja elämänlaatu paranee.
Osaavia farmasisteja meillä on niin julkisella puolella, apteekeissa kuin ammatinharjoittajinakin. Farmaseuteilla ja proviisoreilla on yliopistokoulutus lääkkeistä. Lääkehoidon kokonaisarvioinnin erityispätevyys on lisäksi laaja erikoistumiskoulutus. Pitäisikö osaamista hyödyntää?
Nyt rakennamme tulevaa sotea. Olisiko aika saada apteekit ja muut farmasian alan osaajat tiiviimmäksi osaksi terveydenhuoltoa ja vanhuspalveluita myös Keski-Suomessa?

Farmaseutti, yrittäjä ja omaishoitaja

Kuntavaaliehdokas Jyväskylä (Kok.)



keskiviikko 8. maaliskuuta 2017

Hetkessä tulevaisuus uusiksi


Hetkessä tulevaisuus uusiksi

(Mielipidekirjoitus on julkistu Keskisuomalaisessa 5.2.2017)

Kunnallisvaalien alla omaishoitajat nostetaan aina esille. Moni kertoo ajavansa heidän asiaa. Silti vaalien jälkeen heidät unohdetaan. On paljon epäkohtia, joita ei saada kuntoon.

Omaishoitotilanteita ei tunnisteta. Omaishoitajien elämäntilanteet voivat olla hyvin erilaisia. Kukaan ei tiedä, koska se sattuu omalle kohdalle. Hiipien tai hetkessä.

Hoidettavia on lapsesta iäkkääseen. Monella eri tavalla haastavia. Työnteon ja omaishoidon yhteensovittaminen on vaikeaa tai jopa mahdotonta. Sitä pitäisi tukea kaikin mahdollisin keinoin. Sairaan tai vammaisen lapsen hoito voi olla todella sitovaa ja raskasta keskellä ns. ruuhkavuosien. Iäkkäät taas kamppailevat omankin terveytensä ja jaksamisensa kanssa. Millaiset vaikutukset ovat kun lapsiperheen toinen vanhempi sairastuu tai loukkaantuu ja toinen jää omaishoitajaksi?

Omaishoito vaikuttaa kaikkeen. Toimeentuloon, uraan, eläkkeeseen, asumiseen, liikkumiseen, harrastuksiin, nukkumiseen, läheisiin, ihmissuhteisiin, terveyteen ja jaksamiseen. Tämä pitäisi huomioda paremmin ja yksilöllisemmin. Moni kaipaa ihan käytännön apua, vaikka siivoamiseen. Tilapäishoitopaikkoja tarvitaan lisää. Nopeaa apua tulisi olla saatavilla kun itse sairastut tai tulee muuta yllättävää. Palveluseteleitä pitäisi myös antaa enemmän ja ilman tuen menetystä.

Liikuntaankin voisi varmaan kannustaa maksuttomilla uimahalli- ja kuntosalipääsyillä. Ei olisi valtava kustannus. Sekin ennaltaehkäisisi vaivoja ja auttaisi irtautumaan hoidettavasta, jos vain hoitoapukin järjestyisi joustavasti siksi ajaksi. Moni jaksaisi pidempään.

Päätöksenteossa asioilla on aina monta puolta. Pitkäaikaisvaikutuksiin pitäisi keskittyä enemmän. Omaishoidon palkkiot ovat pieniä, vaikka jokainen omaishoitaja tuo kunnalle valtavia säästöjä. Tukitoimia vähitellen kehitetään, mutta niistä vähennetään palkkion määrää. Osalla ne jäävät siksi käyttämättä. Nämä asiat kostautuvat lopulta.

Maria Mäkelä
Farmaseutti, yrittäjä ja omaishoitaja

Kuntavaaliehdokas Jyväskylä (Kok.)
www.mariamakela.fi










maanantai 20. helmikuuta 2017

Yritykset tarvitsevat kehittämistä!

Yritykset tarvitsevat kehittämistä!


(julkaistu Keskisuomalaisessa 16.2.2017)

Kaupungissamme on tapahtumassa iso myllerrys yrityskehittämisen rintamalla kun kehittämisyhtiö Jykesiä ollaan ajamassa alas. Jykesin toimivuudesta on vuosia käyty kiivastakin keskustelua, ainakin kulisseissa. Nyt asia on tuotu päivän valoon ja muutoksia tehdään. Hyvääkin työtä on toki tehty ja osaa palveluista tarvitaan edelleen, mutta suurimman osan Jykesin tuottamista palveluista voivat tuottaa alueemme osaavat yritykset. Tämä on järkevin toimintatapa pitkässä juoksussa, koska samalla se edistää alueemme työllisyyttä sekä alueen yritysten elinvoimaisuutta ja antaa asiakkaalle vapauden valita. Kunnan kautta tuotettavia tärkeimpiä kehittämisyhtiön palveluita voidaan tuottaa pienemmällä omalla porukalla ja loppu tuotetaan yhdessä yritysten kanssa. Monialaista osaamista meillä riittää kyllä laajasti.

Vaikka tekninen perustaminen helpottuu digitaalisuuden myötä, niin tarve jalostaa yritystä ammattilaisten kanssa lisääntyy. Aloittavien yritysten neuvonnassa kunnostautunut Keski-Suomen Uusyrityskeskus hoitaa mallikkaasti aloittavien yrittäjien neuvonnan, mutta mitä tämän jälkeen? Moni yrittäjä jää ulapalle ajelehtimaan, vaikka juuri ensimmäiset vuodet olisivat tärkeitä vuosia, jotta oikea suunta löytyy ja yritystoiminta pääsee kunnolla liikkeelle. Olenkin ehdottanut tähän jonkinlaista tuoreiden yrittäjien ”alkuunsaattamispalvelua”, jossa starttirahaan sitoutettaisi ”pakolliseksi” markkinointi-, myynti-, verkottumis- ja kehittämissparrausta, kullekin tarpeen mukaan. Näin starttirahan turvin käynnistyneet yritykset olisivat entistäkin elinvoimaisempia mahdollisimman pian aloittamisen jälkeen. Eikä starttirahapanostukset menisi hukkaan. Ensimmäiset kolme vuotta kun ovat uuden yrityksen niin kutsuttua kuolemanlaakson aikaa, jolloin useimmiten kauppa ei vielä käy, ainakaan tarpeeksi. Yrittäjä opettelee yrittäjyyttä ja kehittää toimintaansa, menoja syntyy, tuloja ei tarpeeksi. Aika on kortilla ja monet joskus kohtalokkaatkin virheet olisivat olleet vältettävissä oikea-aikaisella pienelläkin avulla.

Otetaan tästä siis seuraava kehitysaskel yritystemme kehittämisessä. Yhdessä saamme parempia tuloksia aikaan!


Sanna Jylänki, yrittäjä, kuntavaaliehdokas, (Kok.)

sunnuntai 12. helmikuuta 2017

Hulevesimaksuja voidaan pienentää yksinkertaistamalla talousrakennetta

Hulevesimaksuja voidaan pienentää yksinkertaistamalla talousrakennetta

Olen useissa yritystoimintaan liittyvissä tehtävissäni havainnut, että yksinkertaiset, perustellut liiketoimintarakenteet tuottavat helpoimmin johdettavan, tehokkaimman, tuloksekkaimman ja läpinäkyvimmän organisaation. Tätä nyrkkisääntöä soveltaisin mielelläni myös Jyväskylän kaupungin talousrakenteisiin. 

17.1.2017 Kaupunkirakennelautakunta päätti, että Jyväskylän kaupunki vastaa asemakaava-alueella hulevesien kokonaishallinnasta. Kaupunki ja Jyväskylän Energia Oy tulevat sopimaan JE:n omistaman hulevesiviemäriverkoston käyttöoikeudesta ja kaupunki tulee ottamaan julkisoikeudellisen hulevesimaksun käyttöön. Tässä yhteydessä ei päätetty hulevesiverkoston omistuksesta.

Katson, että vuoden 2014 lakimuutokset velvoittavat kaupungin yksiselitteisesti vastaamaan hulevesijärjestelmästä. Viitaten huleveteen kohdistuneeseen mielipidekirjoitukseeni (KSML 30.1.2017) ehdotan, että kaupunki harkitsee vakavasti koko hulevesiverkoston omistukseensa ottamista JE:ltä. Se, että hulevesiverkko joutui aikoinaan JE:n omistukseen, ei ole kestävä talousrakenne ja aiheuttaa uudessa tilanteessa turhia kustannuksia ja verkoston tasapuolisen kehittämisen esteitä, kun verkon korjaukset ja uudet osatkin pitäisi kirjata JE:n taseeseen. Hulevesiverkoston siirtäminen pois JE:n taseesta sen tase-arvoon kaupungille ja purkamalla vastaava osa kaupungin lainoista JE:lle, ei siirtäisi rahaa, vaan vapauttaisi JE:lle resursseja kehittämään osaamista ja liiketoimintaa energia- ja vesisektoreille, vähentäisi arvonlisäveroa ja kaupunkilaisten maksuja.

Olisi suorastaan surkuhupaista, että kaupunki joutuisi tässä tilanteessa itse oman lainajärjestelynsä kohteeksi, eli maksamaan hulevesiverkoston käyttöoikeudesta lainoittamansa hulevesiverkon rahoitusta ja siihen kohdistuvaa arvonlisäveroa. Mikä siis turhaan kasvattaa kiinteistöjen julkisoikeudellisia maksuja.

Hulevesiverkostoa, kuten muitakin palveluja olisi kehitettävä pitkäjänteisesti kaupunkilaisten ja kiinteistönomistajien ehdoilla ilman ylimääräisiä kustannuksia. JE:n omistuksen säilyttäminen ylläpitäisi talouden rakenteiden monimutkaisuutta ja palvelujen kalleutta. 


Petri Nyberg
DI, yrittäjä

Jyväskylän varavaltuutettu (kok), kaupunkirakennelautakunnan jäsen
Jyväskylän Energia Oy:n hallituksen jäsen
Jyväskylän seudun yrittäjänkokoomus ry:n puheenjohtaja

keskiviikko 1. helmikuuta 2017

Hulevesi huuhtoo näkyviin Jyväskylään luodun talousrakenteen ongelmat

Hulevesi huuhtoo näkyviin Jyväskylään luodun talousrakenteen ongelmat
(Julkaistu Keskisuomalaisen mielipidekirjoituksena 30.1.2017)

Kaupunkilaisten keskuudessa käyty keskustelu hulevesiviemäriverkoston järjestelyistä osoittaa kuinka huono kaupunkilaisten luottamus on paitsi kaupungin viranomaisiin, myös Jyväskylän Energia Oy:öön, järjestää viranomaisille asetetut velvoitteet kaupunkilaisille edullisella tavalla. Tämä käsitys ei olekaan vailla totuuspohjaa, sillä vuosien 2005 ja 2009 järjestelyillä onkin aiheutettu merkittäviä hankalia ja kaupunkilaisille kalliita rakenteita, jotka tosin silloin auttoivat kaupunginjohtajaa ja virkamiehiä selviämään taloudellisista vaatimuksista. Valitettavasti nämä rakenteet ovat hankalia purkaa ja tulevat aiheuttamaan pitkään hankaluuksia kuntataloutta ja energiatoimialaa kehitettäessä. Kuitenkin JE ja kaupunki ovat mielestäni parantaneet toimintaansa ja läpinäkyvyyttään.

Kaupunki aloitti vastahakoisesti vuonna 2016 maksaa Jyväskylän Energia Oy:lle 2,2 M€/vuosi (+ALV 24 %) yleisiltä alueilta pois johdettavasta hulevedestä, mikä on seurausta 1.9.2014 tulleiden maankäyttö- ja rakennuslain sekä vesihuoltolain muutoksista, joissa vastuu hulevesien hallinnan järjestämisestä osoitettiin asemakaava-alueella kunnalle, eikä vesilaitokselle. Uuden lain mukaan vesiliiketoiminnan tilinpäätös piti myös eritellä ja julkaista ensi kertaa avoimesti, kun se aikaisemmin oli piilotettu yleiseen JE:n yleiseen tilinpäätökseen. Ennen vuotta 2016 hulevesiviemäröinnin kustannukset maksettiin JE:lle kaupunkilaisten ja muiden kuin kaupungin kiinteistöjen vesimaksuissa (+ALV 24 %).
Eriteltynä hulevesitoiminta olikin ja on vielä tämän kaupungin maksun jälkeenkin JE:lle tappiollinen liiketoiminta, koska hulevesiviemärit ovat JE:n taseessa noin 38 M€:n arvoiset ja niiden omistaminen on rahoitettu 6 %:n koron lainalla, jota ei voi lyhentää (esim. Ari Hirvensalo, IL/17.1.2017). JE:llä on lukuisia tehtäviä, eikä hulevesiliiketoiminta ja hulevesiviemäreiden omistaminen oikeasti kuuluisi JE:lle ollenkaan. Mutta niillä on saatu aikaan rahoituskuvio, jolla kaupungin tase on parantunut ja jolla on rakennettu automaattinen ja jatkuva, mutta keinotekoinen saatava kaupungille, joka pienentää valtionveroja ja veroäyriä. Ongelma on kuitenkin se, että samaan aikaan JE Oy laskuttaa maksuissaan arvonlisäveron 24 %, kun kaupunki veromaksuissa ei sitä tee. Todellisuudessa kaupunkilaiset häviävät järjestelyssä, sillä vältetty yhteisöverokanta on vain 20 %, joka maksetaan vain voitosta. Tässä suhteessa taloushallinto on viritetty maksimoimaan kaupungin taloudellinen etu, ei kaupunkilaisten etua, mikä on mielestäni täysin väärin.

Nyt keskustellaan niistä maksumuutoksista, jotka tapahtuvat kun hulevesikustannusten kattaminen siirtyy kaupungille, joka on esittänyt suunnitelmat huleveteen kohdistuvien veromaksujen järjestämiseksi. On selvää, että maksut kasvavat, sekä kohdistuvat enemmän niihin kaikkiin 16 000 Jyväskylän kiinteistöön, joilta hulevesi on johdettava pois. Alun perin tämä kustannukset olivat siis kerätty JE:n perimissä kiinteistöjen liittymämaksuissa ja erityisesti vesimaksuissa kaikilta kaupunkilaisilta, koska liittymämaksut eivät riittäneet hulevesikustannuksien kattamiseen. Eikä kaupunki kerää enää maksuissaan arvonlisäveroa 24 %, niin kuin JE joutui tekemään.

Jyväskylässä toteutetun hulevesiviemäröinnin järjestämisen vinouman korjaaminen on hankalaa ja synnyttää muutoksessa häviäjiä, mutta myös voittajia, erityisesti kohdistuen niihin tahoihin, joiden maksuihin ei tule jatkossa enää kohdistumaan aiheettomasti huleveteen kohdistuneita kustannuksia.

Yksi voittaja on JE, joka on 2016 alkaen saanut huleveteen kohdistuvia lisämaksuja kaupungilta 2,2 M€, samalla kun nämä hulevesikustannukset ovat poistuneet vesiliiketoiminnan kustannuksista. Vuoden 2015 tilinpäätöksessä JE:n vesiliiketoiminnan liikevaihto oli 38.9 M€ (mikä siis ei enää sisältänyt hulevesitoimintaa). Jyväskylässä vesi oli 2015 erittäin hyvä bisnes, sillä ennen korkokuluja ja poistoja vesiliiketoiminnan liikevoitto oli 24,8 M€ eli 63,7 % liikevaihdosta, joiden jälkeenkin liiketulos oli 12,5 M€ eli 32,2 %. Nämä ovat sellaisia lukemia, joista vapailla markkinoilla toimivat yritykset eivät oikeasti pysty edes haaveilemaan. Tämän jälkeen vesiliiketoiminta maksoi korkoja 5,35 M€. Arvonlisäveroa JE keräsi vesimaksuilla kaupunkilaisilta 9,33 M€ eli enemmän kuin mitä kaupunki sai korkohyötyä.

Miksi sitten vesi on vielä niin kallista Jyväskylässä? Vaikka kaupunki on viime vuodesta alkaen maksanut hulevesimaksua ja liiketoiminta on ollut pitkään erittäin kannattavaa? Olin itse jo aikoinaan yllättynyt, ettei 2015 tilinpäätös herättänyt suurempaa parran pärinää aiheesta. Olen itse pyrkinyt kyseenalaistamaan vesimaksun suuruuden säilyttämisen korkeana JE:n hallituksessa, mutta tässä suhteessa olen jäänyt yksin. Ainoa minun hyväksymä perusteltu syy säilyttämiseen on varautuminen uuden jätevedenpuhdistamon aiheuttamiin maksuihin, mutta toisaalta en näe sillä olevan niin suuri vaikutus, että tämä liiketulostaso on pitkään perusteltu. Toisaalta JE:n muut liiketoiminnat, erityisesti alhaisen sähkönhinnan takia, eivät ole Keljonlahden aikana olleet erityisen kannattavia. Odotan mielenkiinnolla ja osittain vesiliiketoimintaan liittyvällä kauhulla JE:n tulevaa vuoden 2016 tilinpäätöstä, sillä pelkään vesiliiketoiminnan tuloksen olleen liiankin hyvän.


Petri Nyberg
DI, Yrittäjä

Jyväskylän Energia Oy:n hallituksen jäsen

Jyväskylän seudun yrittäjäkokoomus ry:n puheenjohtaja