Yritykset tarvitsevat kehittämistä!

Yritykset tarvitsevat kehittämistä!

(julkaistu Keskisuomalaisessa 16.2.2017)

Kaupungissamme on tapahtumassa iso myllerrys yrityskehittämisen rintamalla kun kehittämisyhtiö Jykesiä ollaan ajamassa alas. Jykesin toimivuudesta on vuosia käyty kiivastakin keskustelua, ainakin kulisseissa. Nyt asia on tuotu päivän valoon ja muutoksia tehdään. Hyvääkin työtä on toki tehty ja osaa palveluista tarvitaan edelleen, mutta suurimman osan Jykesin tuottamista palveluista voivat tuottaa alueemme osaavat yritykset. Tämä on järkevin toimintatapa pitkässä juoksussa, koska samalla se edistää alueemme työllisyyttä sekä alueen yritysten elinvoimaisuutta ja antaa asiakkaalle vapauden valita. Kunnan kautta tuotettavia tärkeimpiä kehittämisyhtiön palveluita voidaan tuottaa pienemmällä omalla porukalla ja loppu tuotetaan yhdessä yritysten kanssa. Monialaista osaamista meillä riittää kyllä laajasti.

Vaikka tekninen perustaminen helpottuu digitaalisuuden myötä, niin tarve jalostaa yritystä ammattilaisten kanssa lisääntyy. Aloittavien yritysten neuvonnassa kunnostautunut Keski-Suomen Uusyrityskeskus hoitaa mallikkaasti aloittavien yrittäjien neuvonnan, mutta mitä tämän jälkeen? Moni yrittäjä jää ulapalle ajelehtimaan, vaikka juuri ensimmäiset vuodet olisivat tärkeitä vuosia, jotta oikea suunta löytyy ja yritystoiminta pääsee kunnolla liikkeelle. Olenkin ehdottanut tähän jonkinlaista tuoreiden yrittäjien ”alkuunsaattamispalvelua”, jossa starttirahaan sitoutettaisi ”pakolliseksi” markkinointi-, myynti-, verkottumis- ja kehittämissparrausta, kullekin tarpeen mukaan. Näin starttirahan turvin käynnistyneet yritykset olisivat entistäkin elinvoimaisempia mahdollisimman pian aloittamisen jälkeen. Eikä starttirahapanostukset menisi hukkaan. Ensimmäiset kolme vuotta kun ovat uuden yrityksen niin kutsuttua kuolemanlaakson aikaa, jolloin useimmiten kauppa ei vielä käy, ainakaan tarpeeksi. Yrittäjä opettelee yrittäjyyttä ja kehittää toimintaansa, menoja syntyy, tuloja ei tarpeeksi. Aika on kortilla ja monet joskus kohtalokkaatkin virheet olisivat olleet vältettävissä oikea-aikaisella pienelläkin avulla.

Otetaan tästä siis seuraava kehitysaskel yritystemme kehittämisessä. Yhdessä saamme parempia tuloksia aikaan!

Sanna Jylänki, yrittäjä, kuntavaaliehdokas, (Kok.)

Hulevesimaksuja voidaan pienentää yksinkertaistamalla talousrakennetta

Hulevesimaksuja voidaan pienentää yksinkertaistamalla talousrakennetta

Olen useissa yritystoimintaan liittyvissä tehtävissäni havainnut, että yksinkertaiset, perustellut liiketoimintarakenteet tuottavat helpoimmin johdettavan, tehokkaimman, tuloksekkaimman ja läpinäkyvimmän organisaation. Tätä nyrkkisääntöä soveltaisin mielelläni myös Jyväskylän kaupungin talousrakenteisiin. 

17.1.2017 Kaupunkirakennelautakunta päätti, että Jyväskylän kaupunki vastaa asemakaava-alueella hulevesien kokonaishallinnasta. Kaupunki ja Jyväskylän Energia Oy tulevat sopimaan JE:n omistaman hulevesiviemäriverkoston käyttöoikeudesta ja kaupunki tulee ottamaan julkisoikeudellisen hulevesimaksun käyttöön. Tässä yhteydessä ei päätetty hulevesiverkoston omistuksesta.

Katson, että vuoden 2014 lakimuutokset velvoittavat kaupungin yksiselitteisesti vastaamaan hulevesijärjestelmästä. Viitaten huleveteen kohdistuneeseen mielipidekirjoitukseeni (KSML 30.1.2017) ehdotan, että kaupunki harkitsee vakavasti koko hulevesiverkoston omistukseensa ottamista JE:ltä. Se, että hulevesiverkko joutui aikoinaan JE:n omistukseen, ei ole kestävä talousrakenne ja aiheuttaa uudessa tilanteessa turhia kustannuksia ja verkoston tasapuolisen kehittämisen esteitä, kun verkon korjaukset ja uudet osatkin pitäisi kirjata JE:n taseeseen. Hulevesiverkoston siirtäminen pois JE:n taseesta sen tase-arvoon kaupungille ja purkamalla vastaava osa kaupungin lainoista JE:lle, ei siirtäisi rahaa, vaan vapauttaisi JE:lle resursseja kehittämään osaamista ja liiketoimintaa energia- ja vesisektoreille, vähentäisi arvonlisäveroa ja kaupunkilaisten maksuja.

Olisi suorastaan surkuhupaista, että kaupunki joutuisi tässä tilanteessa itse oman lainajärjestelynsä kohteeksi, eli maksamaan hulevesiverkoston käyttöoikeudesta lainoittamansa hulevesiverkon rahoitusta ja siihen kohdistuvaa arvonlisäveroa. Mikä siis turhaan kasvattaa kiinteistöjen julkisoikeudellisia maksuja.

Hulevesiverkostoa, kuten muitakin palveluja olisi kehitettävä pitkäjänteisesti kaupunkilaisten ja kiinteistönomistajien ehdoilla ilman ylimääräisiä kustannuksia. JE:n omistuksen säilyttäminen ylläpitäisi talouden rakenteiden monimutkaisuutta ja palvelujen kalleutta. 

Petri Nyberg

DI, yrittäjä

Jyväskylän varavaltuutettu (kok), kaupunkirakennelautakunnan jäsen

Jyväskylän Energia Oy:n hallituksen jäsen

Jyväskylän seudun yrittäjänkokoomus ry:n puheenjohtaja

Hulevesi huuhtoo näkyviin Jyväskylään luodun talousrakenteen ongelmat

Hulevesi huuhtoo näkyviin Jyväskylään luodun talousrakenteen ongelmat
(Julkaistu Keskisuomalaisen mielipidekirjoituksena 30.1.2017)

Kaupunkilaisten keskuudessa käyty keskustelu hulevesiviemäriverkoston järjestelyistä osoittaa kuinka huono kaupunkilaisten luottamus on paitsi kaupungin viranomaisiin, myös Jyväskylän Energia Oy:öön, järjestää viranomaisille asetetut velvoitteet kaupunkilaisille edullisella tavalla. Tämä käsitys ei olekaan vailla totuuspohjaa, sillä vuosien 2005 ja 2009 järjestelyillä onkin aiheutettu merkittäviä hankalia ja kaupunkilaisille kalliita rakenteita, jotka tosin silloin auttoivat kaupunginjohtajaa ja virkamiehiä selviämään taloudellisista vaatimuksista. Valitettavasti nämä rakenteet ovat hankalia purkaa ja tulevat aiheuttamaan pitkään hankaluuksia kuntataloutta ja energiatoimialaa kehitettäessä. Kuitenkin JE ja kaupunki ovat mielestäni parantaneet toimintaansa ja läpinäkyvyyttään.

Kaupunki aloitti vastahakoisesti vuonna 2016 maksaa Jyväskylän Energia Oy:lle 2,2 M€/vuosi (+ALV 24 %) yleisiltä alueilta pois johdettavasta hulevedestä, mikä on seurausta 1.9.2014 tulleiden maankäyttö- ja rakennuslain sekä vesihuoltolain muutoksista, joissa vastuu hulevesien hallinnan järjestämisestä osoitettiin asemakaava-alueella kunnalle, eikä vesilaitokselle. Uuden lain mukaan vesiliiketoiminnan tilinpäätös piti myös eritellä ja julkaista ensi kertaa avoimesti, kun se aikaisemmin oli piilotettu yleiseen JE:n yleiseen tilinpäätökseen. Ennen vuotta 2016 hulevesiviemäröinnin kustannukset maksettiin JE:lle kaupunkilaisten ja muiden kuin kaupungin kiinteistöjen vesimaksuissa (+ALV 24 %).

Eriteltynä hulevesitoiminta olikin ja on vielä tämän kaupungin maksun jälkeenkin JE:lle tappiollinen liiketoiminta, koska hulevesiviemärit ovat JE:n taseessa noin 38 M€:n arvoiset ja niiden omistaminen on rahoitettu 6 %:n koron lainalla, jota ei voi lyhentää (esim. Ari Hirvensalo, IL/17.1.2017). JE:llä on lukuisia tehtäviä, eikä hulevesiliiketoiminta ja hulevesiviemäreiden omistaminen oikeasti kuuluisi JE:lle ollenkaan. Mutta niillä on saatu aikaan rahoituskuvio, jolla kaupungin tase on parantunut ja jolla on rakennettu automaattinen ja jatkuva, mutta keinotekoinen saatava kaupungille, joka pienentää valtionveroja ja veroäyriä. Ongelma on kuitenkin se, että samaan aikaan JE Oy laskuttaa maksuissaan arvonlisäveron 24 %, kun kaupunki veromaksuissa ei sitä tee. Todellisuudessa kaupunkilaiset häviävät järjestelyssä, sillä vältetty yhteisöverokanta on vain 20 %, joka maksetaan vain voitosta. Tässä suhteessa taloushallinto on viritetty maksimoimaan kaupungin taloudellinen etu, ei kaupunkilaisten etua, mikä on mielestäni täysin väärin.

Nyt keskustellaan niistä maksumuutoksista, jotka tapahtuvat kun hulevesikustannusten kattaminen siirtyy kaupungille, joka on esittänyt suunnitelmat huleveteen kohdistuvien veromaksujen järjestämiseksi. On selvää, että maksut kasvavat, sekä kohdistuvat enemmän niihin kaikkiin 16 000 Jyväskylän kiinteistöön, joilta hulevesi on johdettava pois. Alun perin tämä kustannukset olivat siis kerätty JE:n perimissä kiinteistöjen liittymämaksuissa ja erityisesti vesimaksuissa kaikilta kaupunkilaisilta, koska liittymämaksut eivät riittäneet hulevesikustannuksien kattamiseen. Eikä kaupunki kerää enää maksuissaan arvonlisäveroa 24 %, niin kuin JE joutui tekemään.

Jyväskylässä toteutetun hulevesiviemäröinnin järjestämisen vinouman korjaaminen on hankalaa ja synnyttää muutoksessa häviäjiä, mutta myös voittajia, erityisesti kohdistuen niihin tahoihin, joiden maksuihin ei tule jatkossa enää kohdistumaan aiheettomasti huleveteen kohdistuneita kustannuksia.

Yksi voittaja on JE, joka on 2016 alkaen saanut huleveteen kohdistuvia lisämaksuja kaupungilta 2,2 M€, samalla kun nämä hulevesikustannukset ovat poistuneet vesiliiketoiminnan kustannuksista. Vuoden 2015 tilinpäätöksessä JE:n vesiliiketoiminnan liikevaihto oli 38.9 M€ (mikä siis ei enää sisältänyt hulevesitoimintaa). Jyväskylässä vesi oli 2015 erittäin hyvä bisnes, sillä ennen korkokuluja ja poistoja vesiliiketoiminnan liikevoitto oli 24,8 M€ eli 63,7 % liikevaihdosta, joiden jälkeenkin liiketulos oli 12,5 M€ eli 32,2 %. Nämä ovat sellaisia lukemia, joista vapailla markkinoilla toimivat yritykset eivät oikeasti pysty edes haaveilemaan. Tämän jälkeen vesiliiketoiminta maksoi korkoja 5,35 M€. Arvonlisäveroa JE keräsi vesimaksuilla kaupunkilaisilta 9,33 M€ eli enemmän kuin mitä kaupunki sai korkohyötyä.

Miksi sitten vesi on vielä niin kallista Jyväskylässä? Vaikka kaupunki on viime vuodesta alkaen maksanut hulevesimaksua ja liiketoiminta on ollut pitkään erittäin kannattavaa? Olin itse jo aikoinaan yllättynyt, ettei 2015 tilinpäätös herättänyt suurempaa parran pärinää aiheesta. Olen itse pyrkinyt kyseenalaistamaan vesimaksun suuruuden säilyttämisen korkeana JE:n hallituksessa, mutta tässä suhteessa olen jäänyt yksin. Ainoa minun hyväksymä perusteltu syy säilyttämiseen on varautuminen uuden jätevedenpuhdistamon aiheuttamiin maksuihin, mutta toisaalta en näe sillä olevan niin suuri vaikutus, että tämä liiketulostaso on pitkään perusteltu. Toisaalta JE:n muut liiketoiminnat, erityisesti alhaisen sähkönhinnan takia, eivät ole Keljonlahden aikana olleet erityisen kannattavia. Odotan mielenkiinnolla ja osittain vesiliiketoimintaan liittyvällä kauhulla JE:n tulevaa vuoden 2016 tilinpäätöstä, sillä pelkään vesiliiketoiminnan tuloksen olleen liiankin hyvän.

Petri Nyberg

DI, Yrittäjä

Jyväskylän Energia Oy:n hallituksen jäsen

Jyväskylän seudun yrittäjäkokoomus ry:n puheenjohtaja